Suunnittelu

Varavoiman suunnittelu

Varavoiman suunnittelussa tarvitaan usean eri alan asiantuntijoita. Yleensä prosessisuunnittelija määrittelee laitoksen käyttötarkoituksen ja käyttövarmuustavoitteen.
Prosessisuunnittelija myös määrittelee ne laitteet, joiden tulee toimia myös verkkokatkoksen aikana. Samalla määritellään ne kohteen alueet tai huoneet, joissa valaistuksen tulee toimia ja mitkä pistorasiaryhmät tulee olla jännitteisiä.

Automaatiosuunnittelija liittää varavoimalaitoksen kiinteistön automaatiojärjestelmään. Automaatioon liitettäviä tietoja ovat mm. verkko- ja generaattorikytkinlaitteen tilat, varavoimakoneen hälytykset, polttoaineen määrä ja varavoimakonehuoneen lämpötila.

Sähkösuunnittelija laskee varavoiman tehontarpeen ja automaattisen poiskytkennän vaatimukset varmistettavalle verkolle standardisarjan SFS 6000 mukaisesti. Laskentavaiheessa sähkösuunnittelijan kannattaa olla jo yhteydessä varavoimakonetoimittajaan jotta paras mahdollinen lopputulos saavutettaisiin.

LVI-suunnittelija huomioi varavoimakoneen ilmantarpeen, jäähdytyksen, pakokaasujen poiston ja mahdollisen lisäpolttoainesäiliön putkituksineen.

Arkkitehti tai rakennussuunnittelija varaa rakennukseen tilan varavoimalaitokselle huomioiden koneen koon ja painon, haalausreitin sekä käytöstä ja huollosta aiheutuvat käynnit laitoksella. Myös laitoksen polttoainehuoltoon on kiinnitettävä huomiota.

FinGen tarjoaa varavoimalaitteiston suunnitteluun kaiken mahdollisen avun ja asiantuntemuksen.

Generaattorilaitteiston luokat

Generaattorilaitteistot jaetaan käyttötapojensa mukaan eri luokkiin.

Luokka 1 = yleisestä jakeluverkosta erillään toimivat laitteistot (pienet kannettavat tai hinattavat työmaakäyttöön tarkoitetut aggregaatit)

Luokka 2 = yleisestä jakeluverkosta erillään toimivat automaattisella verkonvaihdolla varustetut laitteistot

  1. erillisellä verkonvaihtokeskuksella toteutetut järjestelmät
  2. kiinteistön keskukseen integroidut verkonvaihto kytkinlaitteet
  3. varavoimakoneeseen integroidut verkonvaihtokojeet

Luokka 3 = yleisen jakeluverkon kanssa rinnan käyvät laitteistot, joiden tuotantoa ei siirretä yleiseen verkkoon (paluutahdistuvat laitteet)

Luokka 4 = yleisen jakeluverkon kanssa rinnan käyvät laitteistot, joiden tuotanto voidaan osittain tai kokonaan siirtää verkkoon

Generaattorin koko

Generaattorin kokoa määriteltäessä täytyy tuntea varavoimalla tuetun verkon rakenne ja kuormat.

Verkon rakenteella tarkoitetaan tässä lähinnä pistorasioita ja niitä syöttäviä alakeskuksia nousujohtoineen.
Generaattorin oikosulkuvirta on tyypillisesti n. 3 kertaa nimellisvirta ja tästä johtuen hyvin usein on tarkasteltava pistorasioita syöttävät sulakkeet ja varokeautomaatit ja niiden jälkeiset kaapelit erityisen huolella (kts. kohta Perussuojaus).

Jos generaattori syöttää suorakäynnisteistä moottorikuormaa on hyvä sääntö laskea tarvittava generaattoriteho seuraavalla kaavalla:

(3xM1+M2+M3..)/0.8+R1+R2..=Kokonaisteho [kVA]

M1= suurin käynnistettävä moottori kW:a
M2= moottori 2
M3= Moottori 3 jne
0.8 cosini fii
R1= lämmityskuorma
R2= muut kuormat

Eli suurin käynnistettävä moottoriteho kerrotaan kolmella ja siihen lisätään muut moottorikuormat. Summa jaetaan 0.8, jolloin saadaan yleisimmin ilmoitettu generaattoriteho kilovolttiampeereina. Tähän summataan vielä lämmitys ja valaistuskuormat. Saatu teho on suuntaa antava ja siihen vaikuttaa vielä moottoreiden käynnistystapa kuten suora-, tähti-kolmio-, tai taajuusmuuttajakäynnistys.

Suoran käynnistyksen ottama virta on 5-10 kertaa moottorin nimellisvirta. Tähti-kolmio käynnistyksessä moottorin virta on noin 1/3 suoran käynnistyksen ottamasta virrasta. Pehmo- ja taajuusmuuttajakäytöissä käynnistysvirta saadaan pysymään jopa moottorin nimellisvirran suuruisena.

Jos moottorit käynnistetään taajuusmuuttajalla, voidaan mitoituksessa käyttää jopa kerrointa 1,5. Tämä riippuu kuitenkin taajuusmuuttajan tasasuuntaajan tekniikasta ja siksi suositellaan, että kertoimena käytetään arvoa 2.

UPS generaattorin kuormana

Kun generaattori syöttää UPS kuormaa, on suunnittelijan tiedettävä UPS:n koon lisäksi myös sen harmoninen särö, joka taas riippuu tasasuuntaajan rakenteesta. Tasasuuntaajamallin mukainen kerroin muodostuu seuraavasti:

Kuusipulssisen tasasuuntaajan THDi= 28% => kerroin 2,5
Kaksitoistapulssisen tasasuuntaajan THDi= 12% => kerroin 1,8
12 pulssinen, jossa on harmonisten yliaaltojen suodin THDi= 10% => kerroin 1,7
IGBT tasasuuntaaja, jossa THDi <3% => kerroin 1,5

Tällä kertoimella kerrotaan vaadittu generaattorin teho. Esim. jos UPS on 100kVA ja käytössä on IGBT tasasuuntaaja on generaattori kooltaan 100kVA x 1,5 = 150kVA. (Tähän on tietysti huomioitava myös muut generaattorin perässä olevat kuormat, jos sellaisia on.)

Generaattori

Vakiona FinGen varavoimakoneissa on kestovoideltu yksilaakerinen generaattori, joka on huoltovapaa harjaton tahtigeneraattori. Generaattorin valmistajia ovat Marelli, Linz, Mecc Alte, Leroy Somer tai Stamford.

Generaattorit voidaan varustaa vakiomalleista poiketen erilaisilla lisäominaisuuksilla, kuten:

  • käämityksen lämmitys
  • PTC tai PT100 lämpötila-anturit
  • APFR automaattinen loistehon säätö
  • kestomagneettigeneraattori
  • magnetoinnin säätötrimmeri
  • magnetointivahti
  • diodien kunnonvalvonta

Lisäksi tarjolla on mm. seuraavia mekaanisia lisäominaisuuksia:

  • laakereiden PT100 anturit
  • tärinänmittauspisteet laakereissa
  • PT100 anturit ilmanottoaukoissa (jäähdytys)
  • ilma-ilma lämmönvaihdin
  • ilma-vesi lämmönvaihdin
  • ilma-merivesi lämmönvaihdin

AVR

Generaattoreissa on automaattinen jännitteensäädin AVR (Automatic Voltage Regulation).

AVR on osa harjattoman generaattorin magnetointipiiriä. ARV säätää generaattorin ulostulojännitettä tai tehokerrointa.

AVR tunnistaa generaattorin jännitteen ja kontrolloi magnetoinnin voimakkuutta pitäen generaattorin lähtöjännitteen asetelluissa rajoissa kuorman vaihteluista riippumatta.

Taajuusmittaus valvoo generaattorin pyörimisnopeutta ja saa aikaan alinopeussuojauksen. Moottorin pyörimisnopeuden säädin voi olla joko mekaaninen tai elektroninen. Tahdistavissa koneissa pyörimisnopeuden säädin on aina elektroninen, joka on liitetty moottorin polttoaineen syöttöjärjestelmään.

Generaattorin vaihejännite syötetään AVR:lle galvaanisen erotusmuuntajan välityksellä, jolloin säädin ja generaattori ovat erillään toisistaan, eikä radiotaajuisia häiriöitä pääse syntymään generaattorin ulostulojännitteeseen.

Kaapelointi

Varavoimakoneen kaapelointi kannattaa tehdä siten, että konehuoneeseen asennetaan välikotelo, jossa jäykkä MCMK tai AMCMK kaapeli vaihdetaan taipuisaan kaapeliin ennen konetta. Samoin kannattaa menetellä ohjauskaapelin kanssa. Kone tärisee käynnistyksen ja pysäytyksen aikana ja tämä rasittaa ja murtaa jäykän kaapelin ajan myötä.

Varavoimakoneelle tuodaan pääsääntöisesti yksi päävirtakaapeli ja yksi ohjauskaapeli. Moottorinlämmitys ja akkulaturin syöttö otetaan ohjauskaapelin verkonvalvonnan vaiheista. Suuremmilla koneilla (<200kVA) moottorinlämmittimelle on hyvä vetää oma kaapeli.

Poikkeuksen tähän kaapelointiperiaatteeseen tuovat konemallit, joissa verkonvaihtokontaktorit on integroitu koneen ohjainpaneelin yhteyteen. Nämä konemallit ovat erityisen soveliaita esimerkiksi vesilaitosten pumppaamoilla, jossa tehontarve ei ole kovin suuri ja tilat ovat rajoitetut.

Moottori

Moottoreina FinGen varavoimalaitteissa käytetään nelitahtisia dieselkoneita.

Pienemmissä kokoluokissa moottorit ovat Perkinsin ja Yanmarin valmistamia vähäpäästöisiä malleja.

Suurimmat standardisarjan moottorit ovat Volvon teollisuusmoottoreita.

Valmistaja voi käyttää myös IVECOn, Mitsubishin, Cumminsin ja MTUn moottoreita asiakkaan niin halutessa.

Pakokaasujen johtamisessa ulos konehuoneesta käytetään yleensä ruostumattomasta teräksestä valmistettua putkea, joka on liitetty koneessa olevaan äänenvaimentimeen joustavalla putkiliitoksella. Kiinteässä putkessa voi olla myös lisä-äänenvaimennin jos käyntiäänihaittaa halutaan pienentää. Pakoputken koko löytyy konekohtaisesta data-lehdestä.

Lisäpolttoainesäiliö tarvitaan, jos halutaan, että koneen toiminta-aika pitenee ilman välitankkausta. Lisäpolttoainesäiliönä kannattaa käyttää tavallista muovista polttoöljysäiliötä, jossa on suoja-allas. Lisäpolttoainesäiliöön asennetaan pieni pumppu, jota varavoimalaitteen automatiikka ohjaa.

Yleensä varavoimakoneen oma polttoainetankki riittää noin 8 tunnin käyttöön 75% kuormituksella.

Käyttövarmuustavoite

Varavoimalaitoksen käyttövarmuustavoite lasketaan kaavalla:

8760 – (vika-aika + huoltoaika)/8760

Käyttövarmuus määritellään suunnittelun alkuvaiheessa ja otetaan huomioon kaikissa suunnittelun vaiheissa.

Käyttövarmuusluokat ovat:

LUOKKA 1 = 0,995 (kone pois käytöstä enintään 44 h vuodessa)

LUOKKA 2 = 0,990 (kone pois käytöstä enintään 88 h vuodessa)

LUOKKA 3 = 0,985 (kone pois käytöstä enintään 132 h vuodessa)

Varavoimakoneen vuosihuolto vie tästä ajasta n. 2-4 h.

Käyttövarmuutta lisäävä toimenpide on säännöllinen laitoksen testikäyttö. Testikäytön yhteydessä tarkistetaan aistinvaraisesti, että laitos on kunnossa eikä nestevuotoja esiinny. Samalla varmistutaan siitä, että moottorinlämmitin on kunnossa ja akkulaturi lataa akkua.

Testikäytöstä tehdään aina testikäyttöpöytäkirja, joka talletetaan varavoimalaitokselle. Puutteet ja viat korjataan heti niiden ilmaannuttua.

Jos varavoimalla tuettuihin ryhmiin tehdään lisäyksiä tai muutoksia, on tärkeää tehdä laitoksen koekäyttö työn jälkeen ja varmistua siitä, että esimerkiksi N ja PE johdin ovat erillään jokaisessa asennuksen kohdassa. Vikavirran voi todentaa esimerkiksi varavoimakoneen omalta paneelilta.

Varavoiman perässä oleviin keskuksiin kannattaa laittaa merkintä siitä, että keskus on varavoimalla tuettu ja myös keskuksen oikosulkuvirta.

Tietyin väliajoin kannattaa tehdä myös kuormitustesti. Kuormitustesti tehdään katkaisemalla kohteen verkkosyöttö esimerkiksi pääkytkimestä ja seuraamalla varavoimalaitoksen käynnistymistä tilanteessa. Jos verkkosyötön katkaiseminen on vaikeaa tai mahdotonta voidaan varavoimalaitoksen kuormitustesti tehdä käyttäen keinokuormia.

FinGen voi tehdä kuormitustestauksen omilla välineillään 400A asti.

Lopuksi varmistutaan, että päiväkäyttösäiliössä on riittävästi polttoainetta ja että laitos jää automaatti-tilaan koekäytön jälkeen.

PERUSSUOJAUS (Kosketusjännitesuojaus)

Moottorigeneraattorin oikosulkuvirta on tyypillisesti 3 x In. Pienemmillä generaattoreilla oikosulkuvirta on usein riittämätön syötön automaattiseen poiskytkentään 0,4 sekunnin aikana. Tällöin on käytettävä joko vikavirtasuojakytkimiä, alijännitelaukaisua tai jotain muuta maasulun laukaisulaitetta.

Tästä syystä generaattorinvalmistajat varustavat laitteet useimmiten vikavirtasuojalla lisätäkseen laitteiston henkilöturvallisuutta.

Joissakin tapauksissa generaattorin kokoa joudutaan kasvattamaan pienen oikosulkuvirran takia ja tästä saattaakin tulla määräävin tekijä generaattorin koon määrittelyssä.

FinGen generaattorit on varustettu vakiona ohjelmoitavalla vikavirtasuojalla. Tämä on huomioitava liitettäessä varavoimalaitetta vanhaan sähköasennusjärjestelmään. Tehdasasetuksena vikavirtasuoja on säädetty 300mA.

Jos moottorigeneraattori asennetaan vanhaan TN-C järjestelmään, on se suositeltavaa saneerata TN-S järjestelmäksi, jotta vikavirtasuojia voidaan käyttää.

30 mA:n vikavirtasuoja voi olla liian herkkä ja aiheuttaa turhia katkoksia. Tällöin voidaan käyttää 300 mA vikavirtasuojaa.

Alijännitelaukaisijan käyttö varsinkin jos generaattori syöttää suuren käynnistysvirran omaavia laitteita, kuten moottoreita, saattaa aiheuttaa turhia laukaisuja.

Mikäli kohteen saneerauksesta (TN-C => TN-S) aiheutuu kohtuuton työ, voidaan generaattorissa oleva vikavirtasuoja ohjelmoida pois. Generaattorin vikavirtasuojalla pyritään parantamaan turvallisuutta ja suojan poisohjelmointi pitää harkita tarkasti. Suojan poistamisesta tulee ilmoittaa käyttäjille varoituskilvin. Asennusurakoitsijan on huolehdittava siitä, että esim. kohteen pistorasiaryhmät on suojattu erillisillä vikavirtasuojilla.

Maadoitus ja potentiaalintasaus

Varavoimakoneelle vedetään aina erillinen potentiaalintasauskaapeli, jonka koko määräytyy seuraavasti:

16mm2 <50kVA:n laitteet

50mm2 >50kVA:n laitteet

On suositeltavaa, että varavoimakone liitetään aina TN-S järjestelmän verkkoon. Jos kone liitetään TN-C järjestelmään on verkkokontaktorin tai -katkaisijan oltava 4-napainen ja nolla-PE yhdistyksen on jäätävä verkkokytkinlaitteen etupuolelle. Näin varavoimalaitteen oma vikavirtasuojaus voidaan pitää toiminnassa ja lisätä tältä osin laitteiston turvallisuutta.

TN-C järjestelmässä oleva ”puumainen” potentiaalintasaus aiheuttaa nollajohtimien virtojen johdosta potentiaalieroja, jotka voivat häiritä järjestelmään liitettyjä automaatiolaitteita. Sen vuoksi varsinkin järjestelmät, jotka syöttävät ohjelmoitavia ohjausjärjestelmiä tulisi rakentaa TN-S järjestelmäksi, jossa N- ja PE- johtimet ovat erillään asennuksen eri kohdissa ja yhdistettynä vain pääpotentiaalintasauskiskolla.

Tilojen suunnittelu

Tilojen suunnittelussa on otettava huomioon paloturvallisuusmääräykset ja tilan ilmastointi moottorin vaatimaa polttoilmaa varten, jäähdytysilman poisto sekä koneen huollon vaatima tila. Huoltoa varten olisi hyvä jättää käytävätila (600-1000mm) koneen joka puolelle.

Varavoimakoneen tuottama lämpökuorma löytyy moottorin manuaalista.

Dieselgeneraattorin tuottama lämpöteho on noin 60% kokonaistehosta jakaantuen siten, että lähes puolet lämpötehosta poistuu pakokaasujen mukana ja toinen puoli jäähdyttimen kautta.

Tilasta poistettavan lämpötehon voi karkeasti laskea kertomalla generaattorin sähkötehon 1.5:lla. Esim. VO 150kVA/120kW tuottaa 120 x 1.5 = 180 kW lämpöä.

(Dieselin hyötysuhde on tässä laskelmassa 40%).

Tuosta lämpökuormasta noin 20% eli 36 kW säteilee huonetilaan ja loput johdetaan ilmanvaihtokanavia ja pakoputkea pitkin ulos tilasta tai lämmittämään jotakin muuta tilaa.

Varavoimalaitteen oma jäähdytyspuhallin ”työntää” ilmaa koneesta poispäin ja on näin ollen asennettavissa lähelle konehuoneen seinässä olevaa ulospuhallusaukkoa. Ulospuhallusaukko voidaan varustaa verkolla tai moottoriohjatulla sälepellillä, joka aukeaa, kun generaattori käynnistyy. Joissakin tapauksissa ulospuhallusääntä halutaan rajoittaa ja silloin käytetään erityisiä äänenvaimentimia ulospuhalluskanavassa. Tässä tapauksessa on huomioitava riittävän vapaa ulospuhallus ja tarvittaessa tehostettava sitä lisäpuhaltimella.

Varavoimakonetilojen muiden apulaitteiden, kuten ilmastoinnin, lämmityksen, valaistuksen ja huoltopistorasioiden syöttö on mahdollista ottaa verkonvaihtokeskuksesta. Tämä kannattaa huomioida jo tarjouskyselyä tehdessä. Yleensä apulaitteiden syötöt sijaitsevat varavoimakeskuksessa.

Varavoimalaitoksen toimitusrajat

FinGen varavoimalaitteet sisältävät lähtevän päävirtakaapelin oikosulku- ja ylikuormitussuojan, joka on 70kVA:sta ylöspäin aseteltava Terasakin kompaktikatkasija. Pienemmissä varavoimakoneissa suojana on nelinapainen varokeautomaatti.

Varavoimalaitteessa on vakiona myös ohjausjärjestelmä, joka ohjaa ja suojaa moottoria sekä generaattoria, valvoo verkkojännitettä ja ohjaa verkko/generaattori kytkinlaitteita.

Ohjausjärjestelmä voi olla joko ”island” tyyppinen, jossa ei ole tahdistusominaisuutta tai ”synchro” tyyppinen, joka sisältää myös tahdistuksen verkkoon.

Lisäksi varavoimakoneeseen kuuluu aina erillinen moottorinlämmitin, kiinteä jäähdytin ja pakoputken äänenvaimennin.

Isoja kontaktoreita tai katkaisijoita ei kannata koskaan sijoittaa tärisevän generaattorin yhteyteen vaan siinä olevat sähkölaitteet ja kaapeloinnit tulee minimoida.

Varavoimakoneen moottorinlämmittimen lähtö on myös hyvä olla VVK:n apukäyttökeskuksessa ja termostaattiohjattu. Jos konehuone on lämmitetty, ei moottorinlämmitintä kannata pitää päällä, sillä se kuivattaa turhaan moottorin sylinteriputkia ja näin vanhentaa moottoria.

Tahdistus vai ei?

Usein suunnittelijat haluavat laitoksen olevan verkkoon tahdistuva, vaikka sille ei tarvetta olisikaan. Tahdistuvat laitokset ovat 25-50% kalliimpia kuin tahdistumattomat laitokset. Kalleus riippuu laitoksen koosta ja suojalaitteista, mitkä verkonhaltija vaatii rinnan käyviin laitoksiin.

Tahdistuksen tarvetta perustellaan sillä, että koekäyttö voidaan tehdä helposti kuorman kanssa.

Tärkeintä varavoimalaitoksen koekäytössä on varmistua siitä, että dieselmoottori käynnistyy. Generaattoriosan kunto voidaan tarkistaa varavoimalaitteen ohjauspaneelilta. Jos jännite ei nouse on suurin syy siihen generaattorin tasasuuntaussilta, joka magnetoi koneen.

Miehittämättömissä kohteissa kuten vesilaitokset ja pumppaamot kannattaa valita tahdistumaton varavoimalaite ja suunnitella kohde siten, että prosessilaitteiden ohjausjännitteet syötetään katkottomasta UPS-järjestelmästä. Näin moottoreiden ohjauskontaktorit pysyvät päällä, vaikka verkkoon paluussa onkin pieni katkos. Taajuusmuuttajakäytöissä paluukatkosta ei ole haittaa.

Saarekekäyttöisissä varavoimalaitoksissa voidaan käyttää valmista verkonvaihtokeskusta, jolloin laitoksen asentaminen helpottuu. Tämä vaihtoehto on hyvä saneerauskohteissa.

Uutta rakennettaessa kannattaa vaihtokontaktorit tai moottoroidut katkaisijat sijoittaa varavoimakeskukseen tai jopa pääkeskukseen.

Jos päätetään kuitenkin käyttää verkkoon tahdistuvaa varavoimajärjestelmää, niin FinGen koneet varustetaan ComAp:in digitaalisella varavoimakoneen ohjausyksiköllä, joka on yksi markkinoiden johtavista varavoimakoneiden ohjausjärjestelmistä maailmassa.

Navetat ja karjasuojat

Nykyaikainen navetta tarvitsee toimiakseen moitteettomasti varmennetun sähkönsyötön. Automaattisesti käynnistyvä varavoimalaitos on lähes välttämätön suurissa robottinavetoissa, sikaloissa tai kanaloissa, joissa sähkökatkos aiheuttaa vakavia toimintahäiriöitä lypsyssä, ruokinnassa tai ilmanvaihdossa.

Verkkokatkoksen tapahtuessa automaattinen varavoimalaitos käynnistyy n. 10 sekunnin kuluessa ja siksi sähkökatkoksen pituus jää hyvin lyhyeksi. Tietokoneet ja muut ohjausjärjestelmän laitteet saavat katkoksen aikana käyttöjännitteensä UPS laitteista, jolloin sähkökatkoksen vaikutus saadaan minimoitua.

Uusissa navetoissa ja karjasuojissa varavoiman tarve tulisi tiedostaa jo rakennusvaiheessa ja varustaa pääkeskus siten, että varavoimalaitteen kytkentä olisi mahdollisimman helppoa.

Me FinGen:issä olemme suunnitelleet yleiskäyttöisen karjasuojan pääkeskuksen, jossa varavoimalaitteistolle on liitännät valmiina. Pääkaavion saa pyydettäessä sähköpostilla. Suunnittelijat ja sähköurakoitsijat voivat vapaasti käyttää pääkaaviopohjaa hyväksi.

FinGen varavoimalaitteen hankkijoille toimitetaan alkuperäinen CAD pääkaavio, jota suunnittelija tai urakoitsija voi tarvittaessa täydentää vastaamaan todellista asennusta.

Ylijännitesuojaus

Pääkeskus kannattaa varustaa ylijännitesuojilla, jotka toimiessaan suojaavat herkkiä ohjausjärjestelmän laitteita ilmastollisilta ylijännitteiltä (ukonilmalla).

Hyväkään varavoimakone ei pelasta tilanteessa, jossa salamanisku katkaistessaan sähköt ensin rikkoo osan elektronisista laitteista!

Varavoimakoneen koekäyttö on hyvä tehdä juuri ukonilmalla siten, että pääkeskuksen pääkytkin avataan. Pääkytkimen avauduttua varavoimakone lähtee käyntiin ja syöttää kuormaa riippumatta verkossa tapahtuvista katkoksista tai ylijännitteistä.

Takuu

FinGen myöntää toimittamilleen varavoimakoneille 24 kk valmistusvirhetakuun edellyttäen, että laitteelle on tehty asennustarkastus ja käyttöönotto. Molemmista toimista täytetään tarkastuspöytäkirja, joka lähetetään maahantuojalle arkistoitavaksi.

Takuuaika alkaa hyväksytyn käyttöönoton jälkeen.

Jatkuvassa käytössä takuu on 12 kk.

Takuu kattaa valmistuksessa tapahtuneet mahdolliset virheet tai virheelliset materiaalit.

Takuu ei koske seuraavia vikoja:

  • Normaalista käytöstä ja kulumisesta johtuvat viat
  • Väärästä käytöstä johtuvat viat kuten väärän polttoaineen käyttö
  • Korjauksesta tai laitteen asennuksen muuttamisesta johtuvat viat
  • Huollon laiminlyönnistä johtuvat viat
  • Virheellisestä koekäytöstä tai ylikuormitustestauksesta johtuvat viat

Takuuta voidaan haluttaessa laajentaa moottorin valmistajakohtaisella huoltosopimuksella jopa viiteen vuoteen saakka.

Huolto

FinGen varavoimalaitteiden huolto järjestetään maahantuojan toimesta.

Tyypillisesti varavoimakoneiden huoltoväli on noin 300 käyttötuntia. Huolto ilmaistaan ohjaimen paneelilla erityisellä huoltokuvakkeella.

Huolto voidaan sopia asiakkaan kanssa myös jonkun kolmannen osapuolen hoidettavaksi.

Kolmas osapuoli voi olla:

  • moottorinvalmistajan valtuuttama huoltoliike
  • paikallinen huoltoliike
  • asiakas itse

Huollossa noudatetaan moottorinvalmistajan ohjeita huoltovälistä ja huoltokohteista.

Varaosat

Varaosia tilattaessa on annettava laitteen tyyppi tai valmistusnumero. Näin varmistutaan varaosien sopivuudesta kyseiseen kohteeseen.

Varaosat kannattaa hankkia varavoimalaitteen tilauksen yhteydessä tai viimeistään heti käyttöönoton jälkeen.

Korkean käyttövarmuuden vaativissa laitoksissa A-varaosapaketti kattaa kaikki käytön kannalta oleelliset varaosat.

A varaosapaketti

  • moottorin ja generaattorin ohjain valmiiksi ohjelmoituna
  • AVR –automaattinen jännitteen säädin
  • akkulaturi
  • diodisilta generaattoriin
  • öljynsuodattimet (24 kk käyttöä varten)
  • ilmansuodattimet (24 kk käyttöä varten)
  • polttoaineen suodattimet (24 kk käyttöä varten)
  • termostaatti
  • kiilahihnapaketti

Matalamman käyttövarmuuden vaativissa laitoksissa kannattaa hankkia B tai C-varaosapaketti.

B varaosapaketti

  • akkulaturi
  • diodisilta generaattoriin
  • öljynsuodattimet (24 kk käyttöä varten)
  • ilmansuodattimet (24 kk käyttöä varten)
  • polttoaineen suodattimet (24 kk käyttöä varten)
  • termostaatti
  • kiilahihnapaketti

C varaosapaketti

  • öljynsuodattimet (24 kk käyttöä varten)
  • ilmansuodattimet (24 kk käyttöä varten)
  • polttoaineen suodattimet (24 kk käyttöä varten)
  • termostaatti
  • kiilahihnapaketti

Vuosihuolto

Vuosihuollossa vaihdetaan moottoriöljy ja suodatin, ilmansuodatin ja polttoaineensuodattimet sekä tarkistetaan kiilahihnojen kunto ja kireys. Lisäksi laitteelle tehdään aistinvarainen tarkastus ja koekäyttö.

Koekäyttö

Koekäytössä laitteelle tehdään aistinvarainen tarkistus ja koekäytön edellyttämät käyttökokeet. Mikäli laitteistossa havaitaan puutteita, ne korjataan välittömästi.

Kuormituskoekäyttö

Kuormituskoekäytössä varavoimalaitokseen kytketään keinokuormaa, joka vastaa 110% nimelliskuormasta.

Laitosta kuormitetaan ensin 4h 100% kuormalla ja mittaustulokset tallennetaan ja sen jälkeen vielä 1h 110% kuormalla. Mittaustulokset tallennetaan Excel taulukkoon ja dokumentoidaan. Kuormituskoekäyttö sisältää keinokuormat ja niiden kytkennät varavoimalaitokseen. Konehuoneen lämpötilat mitataan testin aikana ja näin varmistutaan riittävästä ilmastoinnista koneen käynnin aikana.

 Kuormitustestin tulokset talletetaan Excel- taulukkoon ja kuormitustestistä tehdään kuormitustestauspöytäkirja.